Pikavipit rantautuivat Suomeen 2000-luvun puolivälissä ja tällöin pikavippien historia alkoi. Vuonna 2007 oli Suomessa Kuluttajaviraston mukaan noin 50 pikavippejä tarjoavaa yritystä. Historiansa alussa pikavipeille syntyi hieman kyseenalainen maine korkojen ja muiden kulujen suhteen. Palvelumaksut ja todelliset vuosikorot olivat suunnattomia verrattuna lainasummiin. Vuonna 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä myönnettiin pikavippejä noin 70 miljoonan euron edestä ja niistä perittiin korkoja ja muita maksuja hieman alle 20 miljoonaa euroa. Bisnes on siis hyvin suuri ja alalla toimiville yrityksille on rahaa jaossa. Siksi Suomessa toimii paljon pikalainoja tarjoavia firmoja. Vaikka pikavippien historia Suomessa onkin melko lyhyt, on se myös melko värikäs.
Lakimuutokset pikalainoihin
Pikavippitoimintaan on Suomessa lainsäätäjien puolesta puututtu kahdesti. Vippitoimintaa rajoittaa luonnollisesti normaalit rahoitusalaa koskevat lait, mutta pikalainoille on myös omia lakejaan. Ensimmäiset “rajoitukset” pikavippitoimintaan luotiin 2010, jolloin päätettiin että kaikkien pikavippitoimintaa harjoittavien yritysten tulee olla rekisteröitynyt aluehallintorekisterin ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Jotta yritys hyväksyttäisiin luotonantajarekisteriin, vaaditaan sen johtohenkilöiltä, että heillä on oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa, eivät ole konkurssissa, ja omaavat riittävän kokemuksen luotonantoalalta. (Lähde wikipedia)
Kesäkuussa 2013 muutettiin pikavippitoimintaan liittyvää lainsäädäntöä siten, että luottoehtoja kiristettiin melko rajusti. Perittäviä korkoja ja luottojen hoitomaksuja rajoitettiin. Enää ei voinut toimia pikavippien historian mukaisen toimitatavan mukaan. Lisäksi tuli mukaan 2000€raja vippisummiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään vippien kysyntään. Lainsäädännöllisesti voidaan rajoittaa toimintaa, mutta on mahdotonta yrittää poistaa vippien kysyntä. Ihmisten rahantarve ei poistu lakien myötä. On kuitenkin hyvä, että alalla on nykyään jonkinlaista regulaatiota niin sisäisesti kuin ulkoisestikkin.
Markkinat tulevaisuudessa
Kysyntää pikavipeille ja pienemmille kulutusluotoille on, joten markkina on tullut jäädäkseen. Pitkällä aikavälillä tällä on todennäköisesti pelkkiä positiivisia vaikutuksia. Näin päättelen siksi, että kun pikavippifirmojen maturiteettitaso kasvaa, kilpailevat ne asiakkaista perinteisten pankkien kanssa ja tyypillisesti kuluttajalle kilpailu on vain ja ainoastaan hyvä asia. Kilpailu pakottaa tarjoamaan parempaa palvelua sopivampaan hintaan. Pitkässä juoksussa uudet toimijat rahoitusmarkkinoilla ovat hyvä juttu ja pikavippien historia ei ole vielä loppuun kirjoitettu!